Ennen tätä raskautta olen ollut ihan varma, että haluan selvittää pienokaisen sukupuolen heti kuin vain mahdollista. Mikäli kaveri suostuisi itseään meille esittelemään, tämä selviäisi raskausviikolla 20, rakenneultrassa. Olen ihmetellyt pareja, jotka ei halua sukupuolta selvittää kuten omat vanhempanikin minun kohdallani teki.
En voi kieltää, ettei minua kiinnostaisi tippaakaan sukupuolta ennakkoon selvittää, mutta viimeisien viikkojen aikaan olen tullut hieman toisiin aatoksiin. Mieheni esikoisen kohdalla veikkaus oli syntymään asti väärä ja näitä tarinoita on monen monta tuttavapiirissä lisää. Milloin ultrattu poika onkin syntyessään ollut tyttö ja toisin päin.
Niin pinnalliselta kuin se kuulostaakin, olemme alusta asti mieheni kanssa toivoneet tiettyä sukupuolta. Miehelläni on jo ennestään kaksi lasta, molemmat samaa sukupuolta, joten toiveissa olisi heille eri sukupuolta oleva puolisisarus.
Mielestäni kun sanotaan ”ihan sama kumpi, kunhan on terve” on hieman naiivi ilmaus. Tietenkin meillekkin lapsen terveys on tärkeintä. En ymmärrä kuinka nämä kaksi asiaa sulkisi millään lailla toisiaan pois. Rakkauden määrä tuskin on yhdelläkään vanhemmalla lapsen sukupuolesta eikä niin ole meilläkään. Oli lapsi tyttö tai poika, rakastamme häntä yhtä paljon. Toisaalta taas rakastamme häntä edelleen, vaikkei hän ns. ”terve” olisikaan. Vaikka hän syntyessään olisi poika, mutta tuntisi itsensä enemmän tytöksi, meidän rakas lapsi hän edelleen olisi. Lähtökohtaisesti kuitenkin haluamme kasvattaa lapsemme mustavalkoisin silmin. Asia kun ei ole meidän päätettävissä haluaako hän olla sukupuolineutraali (vihaan tätä sanaa) vai ei. Tästä hän saa päättää itse kun siihen ikään tulee. Meidän tehtävä on vain opettaa hänet kunnioittamaan toisia ihmisiä sukupuoleen katsomatta.
Sukupuolen selvittämistä olemme miettineet lähinnä siksi, että voisi alkaa tekemään värien suhteen enemmän valintoja. Suurin osa valinnoista tulee joka tapauksessa olemaan niin tytöille kuin pojillekkin sopivia. Meillä on haaveissa nimittäin saada joskus vielä lapsellemme lisää sisaruksia, yksi tai pari, joten tulemme varmasti osan säästämään. Näin ollen on käytännöllisempää, ettei kaikki vaatteet, vaunut ja muut ole sukupuoleen sidottuja. Pienimmät vaatteet ja joita itse tulen ennen syntymää ompelemaan tulevat olemaan juuri niitä perus beigejä sekä harmaita. Isomman koon vaatteissa voi sitten vähän enemmän näkyä sukupuoli, esim. röyhelönä pöksyjen takapuolessa tai pienen isännän vaatekertana. Toinen syy mikä sukupuolen selvittämistä puoltaisi olisi nimen miettiminen etukäteen. Tällä hetkellä meillä kuitenkin on kaksi etunimirimpsua toiselle sukupuolelle suunniteltuna, joista hyvin varmasti toinen tulee olemaan lapsemme nimi, mikäli hän sitä sukupuolta sattuisi olemaan. Myös toisen sukupuolen nimivaihtoehtoja olemme miettineet, mutta se tuntuu olevan huomattavasti vaikeampaa. Tästä syystä haluamme miettiä vaihtoehtoja hieman etukäteen vaikka lopullinen tuomio voidaankin antaa vasta kun lapsen saamme syliimme.
Mihin tulokseen me sitten rakenneultrassa päädyimme? Olimme yhdessä sitä mieltä, ettei sukupuolta tulla kysymään eikä sitä siis kysytty. Se ei myöskään ”vahingossa” näyttäytynyt eikä tälläiset noviisit siitä selvää olisi saaneetkaan. Muutenkin keskityimme vain katselemaan lähikuvissa näkyviä vauvan osia, kuten pientä suuta, nenää, jalkoja sekä tietysti päätä ja elimiä. Toki jonkin verran erilaisia testejä ja arvailuja esim. himojeni perusteella on tehty. Voisin itseasiassa blogiinkin tehdä erillisen postauksen liittyen näihin enemmän tai vähemmän taikauskoon liittyviin sukupuolen arvuuttelu testeihin. Varmistus sukupuolesta saadaan kuitenkin vasta babyn synnyttyä, joten ehkä tämä malttamaton äiti jaksaa odotella sinne asti.
Rv: 22+4❤
